• Joel Linnainmaki

Lähivuosien tärkein sana on velka: taloudellinen-, sosiaalinen, hoito- ja ilmastovelka



Kaupunginvaltuusto ohjeisti tänään vuosien 2022-2025 taloussuunnitelman laadintaa. Kuntavaalien jälkeen aloittava valtuusto pääse heti alkutöikseen päättämään ensi vuoden talousarviosta, kaupunginjohtajan valmistelemasta koronan jälkihoito-ohjelmasta, sekä tästä pidemmän aikavälin taloussuunnitelmasta. Toisin sanoen syksyllä linjataan pitkäksi aikaa mihin Vantaalla rahaa käytetään ja miten kaupungille kerätään tuloja.


Keskityin omassa puheessani ennen kaikkea eriarvoistumisen torjuntaan. Taloutta on hoidettava tavalla, joka pitää vantaalaiset mukana ja nostaa ihmisiä vaikeuksien yli. Erityisesti korostin nuorten mielenterveyspalveluiden, sekä alle 13-vuotiaiden lasten vanhemmille tarkoitetun perheneuvoloiden jonojen purkamista, sekä vanhusten hyvinvointiin panostamista.


Alla puheeni kokonaisuudessaan.


----

Puhe Taloussuunnitelman 2022-2025 lähetekeskustelussa

Arvoisa puheenjohtaja,

Seuraavien vuosien tärkein sana Vantaalla on velka. Taloudellinen velka, sosiaalinen velka, korjausvelka, hoitovelka, ilmastovelka.

Monia asia on jäänyt hoitamatta tai tekemättä koronan vuoksi ja lähivuosina on pistettävä toimeksi, jotta yhteinen talomme ei ala rapistua. Kaupungin talous on pidettävä tasapainossa, mutta samalla on korjattava koronan aiheuttamia ja syventämiä ongelmia.


Koronan vuoksi moni sairaus on jäänyt havaitsematta, lääkärikäynti pitämättä, vanhus ilman keskusteluseuraa ja monen nuoren henkinen jaksaminen on koetuksella – meille on siis syntynyt hoitovelkaa, joka täytyy purkaa. Arvioiden mukaan pelkästään tämän hoitovelan osalta puhutaan kymmenistä miljoonista euroista.


Hyvin hoidettu talous takaa vahvan perustan hyvinvointipalveluille. Talouden hoidossa ei pidä sulkea mitään yksittäistä keinoa pois etukäteen ideologian perusteella: sopeutuksilla, veronkorotuksilla, velanotolla, omaisuuden myynneillä ja palveluiden ulkoistamisilla on kullekin käyttöä tietyin ehdoin ja tietyissä tilanteissa. Kutakin keinoa täytyy tarkastella pragmaattisesti tilanteen ja päämäärän mukaan.


Ja toisaalta taloudellista velkaa ei voida maksaa pois ihmiselämien, hyvinvoinnin tai ilmaston kustannuksella ilman, että pahoinvointi, sairaudet ja sosiaaliset ongelmat osuvat myöhemmin kaupungin kassaan entistä pahemmin.


Arvoisa puheenjohtaja,


mielestäni politiikan tarkoitus on torjua eriarvoisuutta. Suomessa, toisin kuin monessa muussa maassa, ongelmana eivät ole liian suuret tuloerot, vaan hyvinvointi-, koulutus- ja terveyserot. Ongelmamme on, että yhä vieläkin lääkärin lapsesta tulee todennäköisemmin lääkäri, kuin kaupankassan lapsesta. Ja todennäköisesti sama lääkärin lapsi elää pidempään ja laadukkaampaa elämää, kuin duunariperheen lapsi.


Vantaalle eriarvoisuuden torjunta on elintärkeä kysymys. Verrattuna naapurikuntiin meillä elää enemmän pienituloisia perheitä ja vanhuksia, sekä pahoinvoivia lapsia ja nuoria, jotka nyt koronan myötä kaipaavat entistä enemmän tukeamme. Tähän huutoon meidän on vastattava. Ja tämän vuoksi kaupunginjohtajan valmistelussa oleva koronan jälkihoidon ohjelma on niin kriittisen tärkeä.


Nostan lopuksi esille kolme näkökulmaa.


Ensinnäkin nuorten mielenterveyspalveluihin on viikkojen jonot. Tämä on kestämätön tilanne apua tarvitsevalle lapselle tai nuorelle. Tarvitsemme toisen nuortenkeskus Nupin, joka palvelisi myös länsi-Vantaata.


Toisekseen haluan nostaa esille perheneuvoloita. Perheneuvolasta alle 13-vuotiaan lapsen vanhemmat ovat voineet saada apua vanhemmuuteen. Perheneuvolat ovat kuitenkin olleet jo vuosia tukossa – kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Inhimillistä ja taloudellista hintaa maksetaan myöhemmin lastensuojelussa.


Kolmannekseen haluan korostaa vanhusten palveluita. Kaikki mitä olemme viimeisen vuoden aikana tehneet koronan torjumiseksi, on tehty riskiryhmien ja ikäihmisten terveyden turvaamiseksi. Kuitenkin juuri nämä toimet ovat osaltaan myös pahentaneet monen vanhuksen yksinäisyyttä tai siirtäneet lääkäriin hakeutumista. Koronan jälkihoitoa ei voida tehdä panostamatta vanhusten hoivaan ja hyvinvointiin.


Arvoisa puheenjohtaja,


Julkinen valta ei voi tehdä kenestäkään onnellista, mutta voimme oikeilla valinnoilla taata jokaiselle yhdenvertaisen mahdollisuuden onnellisen elämän tavoitteluun.