• Joel Linnainmaki

Miten eriarvoisuutta torjutaan?


Mielestäni politiikan tehtävä on torjua eriarvoisuutta ja varmistaa jokaiselle mahdollisuus onnellisen elämän tavoitteluun perhetaustasta riippumatta. Mutta millaista eriarvoisuutta Suomessa on ja miten sitä torjutaan?

Usein, kun eriarvoisuuden ongelmia nostetaan julkisuuteen osa keskustelijoista koittaa välittömästi kääntää katseen tuloeroihin: ”Suomessa tuloerot eivät ole ongelma!” Tämä on mielestäni enemmän tai vähemmän totta, mutta menee ohi itse asiasta. Vaikka Suomessa tuloerot ovat finanssikriisin jälkeen taas lähteneet kasvuun erot ovat maltillisia. Tuloerot itsessään eivät myöskään kerro mistään ongelmasta, koska maltilliset tuloerot ovat tapa palkita riskiä ottavia yrittäjiä, tai ahkeria ja osaavia työntekijöitä näiden työstä. Tuloerojen sijaan Suomessa eriarvoisuudessa on kyse ensisijaisesti koulutus-, terveys- ja hyvinvointieroista. Vaikka Suomi on yksi maailman tasa-arvoisimmista maista, myös täällä lääkärin lapsesta tulee paljon todennäköisemmin lääkäri, kuin kaupankassan lapsesta. Vanhempien koulutustaso hyvin usein periytyy lapsille. Pienituloiset kuolevat Suomessakin muita aiemmin ja kärsivät enemmän sairauksista ja pahoinvoinnista.

Sosiaalinen status, elämän mahdollisuudet ja elämäntavat siis periytyvät sukupolvelta toiselle. Emme kaikki lähde elämän kisaan samalta maaliviivalta. Juuri tämä tekee eriarvoisuudesta vakavan ongelman. Hyvien asioiden epätasainen jakautuminen johtuu epäreiluista olosuhteista, joihin ihmiset eivät itse ole voineet vaikuttaa. Mikä avuksi?

Olen itse optimisti ja ratkaisukeskeinen. Suomi on yksi maailman vauraimmista ja tasa-arvoisimmista maista, joissa näitä ongelmia on ennenkin pystytty ratkomaan kekseliäästi ja kunnianhimoisesti esimerkiksi perustamalla kansakoulut ja neuvolat sekä esimerkiksi ottamalla käyttöön lapsilisät. Jos joku maa maailmassa pystyy pitämään kaikki samassa veneessä, se on Suomi. Koulutus-, terveys- ja hyvinvointieroihin voidaan puuttua tehokkaasti varmistamalla, ettei kenenkään koulupaikka tai opiskelupolku katkea oman tai perheen varallisuuden tai muun syyn, kuten rasismin tai syrjinnän, vuoksi. Mitä pidemmälle nuori opiskelee, sitä todennäköisemmin hän kuroo näitä eroja kiinni. Opinnot korreloivat elämän aikana tulotason nousun kanssa ja usein myös lisäävät tietoutta terveistä elämäntavoista, sekä vahvistavat kykyä hakea apua terveysongelmiin monimutkaisesta palveluverkosta. Tämän vuoksi ehdotin valtuustossa toisen asteen opiskelijoiden tukemista oppimateriaalihankinnoissa, sekä mielenterveyspalvelujen jonojen purkamista perustamalla toinen nuortenkeskus Nuppi.

Toinen tehokas tehokas kaventaa näitä eroja on syrjäyttämisen pysäyttäminen. Syrjäytymisen taustalla voi olla monen eri tekijän summa, kuten mielenterveys- ja päihdeongelmia, asunnottomuutta, työttömyyttä, ylivelkaantumista ja rahapulaa. Mitä pidempään ja kauemmas ihminen putoaa yhteiskunnan normaalin arjen ulkopuolelle, sitä vaikeampaa on nousta takaisin. Syrjäytymiseen pitää siis puuttua aikaisessa vaiheessa. Olen itse ehdottanut esimerkiksi poliisin, nuorisotyön ja lastensuojelun tiiviimpää yhteispeliä ostoskeskuksissa, asunnottomien hätämajoituksen tukemista, sekä tehnyt töitä lastensuojelun resurssien lisäämiseksi.

Kolmanneksi keinoksi nostaisin asuntorakentamisen. Asuminen on perusoikeus, joka varsinkin suurissa kaupungeissa on karkaamassa yhä kauemmas monilta nuorilta ja pienituloisilta. Asuntojen ja vuokrien hinnat nousevat, kun asunnoista on enemmän kysyntää kuin niitä on markkinoilla tarjolla. Taustalla vaikuttaa pääkaupunkiseudun hurjan nopea väestönkasvu. Pelkästään Vantaan väkiluku kasvaa tällä hetkellä 4000 ihmisellä vuosittain. Korkeiden vuokrien lisäksi tämä on ongelma myös nuorille ja pienituloisille ensiasunnon ostajille. Korkeiden hintojen vuoksi monella ei yksinkertaisesti ole varaa hankkia omaa ensiasuntoa. Seurauksena on varallisuuden kertymistä niille, joilla varallisuutta on jo valmiiksi. Tehokkain keino puuttua näihin ongelmiin on kasvattaa asuntotuotantoa ja varmistaa, että asuntoja valmistuu erilaisille ihmisille erilaisiin tarpeisiin. Tarvitsemme lisää sekä yksiöitä, että isompia perheasuntoja, eikä näitä tulisi asettaa vastakkain.

Tämä ei ole kaiken kattava listaus keinoista torjua eriarvoistumista, mutta kuitenkin hyvä alku. Eriarvoisuus on vakava yhteiskunnallinen ongelma ja oikeudenmukaisuus kysymys. Sitä täytyy torjua, koska on väärin, että vauraassa länsimaassa osa ihmisistä kuolee muita nuorempana, pienituloisempana ja heikommin koulutettuna perhetaustansa vuoksi.

Yhteiskunta ei voi tehdä kenestäkään onnellista tai taata menestystä, mutta meillä on kaikki mahdollisuudet taata jokaiselle yhdenvertainen mahdollisuus tavoitella onnellista elämää.

Linkit

THL: https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus

Sorsa Foundation: https://sorsafoundation.fi/eriarvoisuuden-tila-suomessa-2020/

Valtioneuvoston kanslia: https://valtioneuvosto.fi/documents/10616/334456/eriarvoraportti-21032018/fd6f37c6-04d9-44db-99bb-53d54ef1ad1f