• Joel Linnainmaki

Omaishoitajien tukeminen on yhteiskunnan etu



Omaishoito viittaa tilanteeseen, jossa läheistä tai perheenjäsentä autetaan ja tuetaan arkielämässä sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisen hoivan tarpeesta johtuen. Omaishoitoon liittyy aina elämänmuutos, joka vaikuttaa koko perheeseen ja voi johtua esimerkiksi läheisen sairastumisesta tai vammautumisesta. Omaishoitaja voi huolehtia esimerkiksi läheisensä lääkehoidosta, sairaanhoidollisista toimenpiteistä, peseytymisestä ja ruokailusta.


Kunnat tukevat usein omaishoitoa muun muassa maksamalla hoitajalle hoitopalkkiota, sekä palveluilla, joilla pyritään turvaamaan hoitajalla myös vapaa-aikaa hoitotyöstä. Vantaalla omaishoidon korkein palkkioluokka lopetettiin joitain vuosia sitten. Naapurikunnissamme Helsingissä, Espoossa ja Keravalla on toimittu toisin ja omaishoidon ylin palkkioluokka on haluttu säilyttää. Palkkioluokan lakkauttaminen on pahentanut monen pienituloisen hoitajan arkea. Kyse on siis myös oikeudenmukaisuudesta ja eriarvoisuuden torjumisesta.


Kiinnitimme tähän myös huomiota sosiaali- ja terveyslautakunnassa, kun ohjeistimme virkakuntaa ensi vuoden budjetin suunnittelua varten. Lautakunta kiinnitti yksimielisesti huomiota omaishoitajien palkkioperusteisiin. Tahtotilana on palauttaa omaishoitajien korkein palkkioluokka takaisin myös Vantaalla. Tuleva valtuusto pääsee heti ensitöikseen neuvottelemaan budjetista syksyn alussa, jolloin asia toivottavasti saadaan ratkaistua.


Tahtotilana on palauttaa omaishoitajien korkein palkkioluokka takaisin myös Vantaalla.

Kunnan taloudelle omaishoito on edullista, eikä palkkioluokan lopettamista voi perustella ainakaan säästöillä. Valtioneuvoston selvityksen mukaan omaishoitosopimus maksaa kunnalle noin 13 500 euroa vuodessa, kun taas vaihtoehtoinen hoito ja hoivan kustannukset arvioidaan olevan jopa 42 000 – 114 000 euroa vuodessa. Ero kotona-asumisen ja hoiva-asumisen välillä on siis suuri, eikä hoiva-asuminen välttämättä paranna ihmisen elämänlaatua.


Miksi omaishoito on niin tärkeää?


Omaishoito voi ajoittua hyvin erilaisiin elämänvaiheisiin ja tilanteisiin. Omaishoitajia ovat muun muassa vammaisen lapsen vanhemmat, muistisairasta puolisoon hoitavat henkilöt ja ikääntyvistä vanhemmistaan huolta pitävät lapset. Tarve arjen tuelle ja hoivalle voi syntyä hitaasti ikääntymisen myötä tai äkillisesti esimerkiksi sairastumisen tai onnettomuuden vuoksi.


Omaishoitajat tekevät siis todella tärkeää työtä: huolenpito mahdollistaa omalle läheiselle kotona asumisen. Kyseessä ei myöskään ole pieni ilmiö, vaan se koskettaa monen suomalaisen perheen elämää. Omaishoitajien liiton mukaan kunnissa omaishoitosopimuksen solmineita ihmisiä on lähes 50 000 ja laajemmassa huolenpito- ja auttamisvastuussa jopa 350 000 suomalaista. Sopimusomaishoitajista lähes 70 prosenttia on naisia.


Suomalaisten harmaantuessa nopeaa tahtia kysymys oman läheisen asumisesta tulee koskettamaan yhä useampaa perhettä ja suomalaista. Jokaisen omaishoitajan tekemä työ ansaitsee arvonantoa ja sen tuen jota yhteiskunta voi antaa.