• Joel Linnainmaki

Syrjäytyminen ja sosiaalinen pahoinvointi uhkaavat turvallisuutta



Syrjäytyminen ja sosiaalinen pahoinvointi uhkaavat Suomen turvallisuutta. Näin linjattiin eilen julkaistussa hallituksen sisäisen turvallisuuden selonteossa. Tavoitteeksi Suomelle selonteossa asetetaan olla maailman turvallisin maa kaikille ihmisille ja ihmisryhmille.

En voisi olla enempää samaa mieltä tilannekuvasta ja tavoitteesta.

Ihmisten syrjäyttäminen yhteiskunnasta luo ulkopuolisuuden kokemusta ja lisää arjen turvattomuutta. Se myös näkyy kasvavana pahoinvointina ja rikollisuutena. Suomen vahvuus on pyrkimys pitää kaikki suomalaiset mukana samassa veneessä. Mitä useampi kokee, etteivät he ole osa yhteiskuntaa tai, että heidät on jätetty yksin ongelmineen, sitä enemmän yhteiskunnan kriisinsietokyky heikkenee ja turvattomuus lisääntyy.


Köyhyys- ja syrjäytymisriski koskettaa Suomessa jopa 860 000 henkilöä. Se on iso joukko. Usein sosiaaliset ongelmat kasautuvat niille ihmisille, joilla jo valmiiksi menee huonosti. Kasautuva huono-osaisuus heikentää ihmisen mahdollisuuksia hallita omaa elämäänsä ja heikentää osallisuuden kokemusta. Esimerkiksi Vantaalla ne nuoret, joila on rikostuomio ovat useimmiten myös toimeentulotuen asiakkaita, pitkäaikaistyöttömiä tai kärsivät mielenterveysongelmista tai kaikkia samaan aikaan. Nämä tekijät siis lisäävät riskiä syrjäytyä tai tulla syrjäytetyksi.


Viime viikkoina onkin paljon puhuttu erityisesti nuorten tekemästä väkivallasta. Tämä on hyvä esimerkki siitä miten kasvava pahoinvointi näkyy enemmin tai myöhemmin myös kaduilla ja kodeissa. Lisäpanoksia pitäisi kohdistaa erityisesti ylisukupolvisen syrjäytymisen torjuntaan. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa syrjäyttää ihmisiä yhteiskunnasta.

Tarvitsemme aktiivisia toimia syrjäytymisen vähentämiseksi ja eriarvoisuuden torjumiseksi.

Vantaalla olemme ehdottaneet esimerkiksi jalkautuvan nuorisotyön, poliisin ja lastensuojelun tiiviimpää yhteispeliä kauppakeskuksissa, mielenterveyspalvelujen jonojen purkamista, asunnottomien hätämajoituksen parantamista, terveyspalvelujen tarjoamista paperittomille äideille ja lapsille, sekä panostaneet kaupunginosien välisen eriytymisen pysäyttämiseen. Toimenpiteet kaupunginosien välisten erojen kuromiseksi ovat vaihdelleet viihtyisyyden parantamisesta lasten kesäruokailuun ja ammattilaisten palkkaamiseen kouluihin.


Valmista ei silti ole tullut, vaan meillä Vantaallakin on yhä paljon tekemistä.


Syksyllä uusi valtuusto pääsee päättämään ensi töikseen vuoden 2022 talousarviosta, jossa yhteydessä tehdään päätöksiä muun muassa nuorten mielenterveyspalveluista ja perheneuvoloiden vahvistamisesta.