• Joel Linnainmaki

Viisi keinoa tasa-arvon parantamiseksi


Hyvää kansainvälistä naisten päivää!

Tästä teemasta riittäisi niin paljon puhuttavaa, että on vaikea valita vain muutama asia joihin keskittyä. Tänä vuonna naisten päivä on mielestäni erityisen tärkeä kahdesta syystä. Koronavuonna naisvaltaiset alat, kuten hoivatyöntekijät, opettajat ja kaupan alan työntekijät, ovat pitäneet yhteiskunnan pystyssä. Palkat ja palkkiot eivät ole pysyneet ylitöiden ja vaikeiden työolojen perässä. Töitä on tehty oman ja läheisten terveyden uhalla. Toisekseen olemme kansainvälisesti viimeisten kuukausien aikana nähneet äärimmäisen rohkeita naisia jotka ovat uhmanneet aseistettuja sotilaita, poliiseja ja pidätyssellejä niin lähialueellamme Valko-Venäjällä kuin kauempana Myanmarissa. Kaikki kunnioitus näille ihmisille.

Suomi on monessa suhteessa tasa-arvon kärkikastia, mutta meilläkin on vielä paljon työtä tehtävänä. Yhteiskunta ei ole tässäkään suhteessa valmis. Naisten päivän kunniaksi listasin viisi keinoa parantaa tasa-arvoa Suomessa.


Ps. Ei. Naisten oikeuksista puhuminen ei tarkoita sitä, etteivät myös monet miehet ja pojat kohtaisi sukuolittuneita ongelmia, joihin täytyy löytää ratkaisuja.

1.) Kohdataan ja tuetaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhreja


Naisiin kohdistuva väkivalta on yksi Suomen suurimmista ihmisoikeusongelmista. Korona on osaltaan pahentanut tilannetta ja pari- ja lähisuhdeväkivaltarikosten määrä kasvoi vuonna 2019 seitsemän prosenttia. Yhteensä tapauksia raportoitiin hurja määrä: 10 600. Yleisin lähisuhdeväkivallan uhri on 25-34-vuotias nainen tai sukupuolivähemmistöön kuuluva nuori. Pari- ja lähisuhdeväkivallan lisäksi myös kunniaväkivalta

Mitä voimme tehdä?

Väkivallan uhrien tunnistamisen tulisi nykyistä vahvemmin ja laajemmin kuulua työntekijöiden koulutukseen sellaisilla aloilla, joissa uhreja kohdataan, eli esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa, sekä oppilaitoksissa. Uhrien tunnistaminen on oleellista, jotta heitä voidaan kannustaa hakemaan apu- ja tukipalveluja, sekä löytämään heille sopiva palvelu.

Viime vuosina turvakotipaikkojen määrää on lisätty. Viime vuonna Suomessa oli 29 turvakotia, joissa oli yhteensä 211 perhepaikkaa. Turvakotien resurssien turvaaminen on kriittisen tärkeää. Kyse on paitsi paikkojen riittävyydestä, jotta apua saa, kun sitä tarvitsee, mutta myös työntekijöiden osaamisen lisäämisestä uusien ilmiöiden kuten digitaalisen vainoamisen tunnistamisessa. Turvakodeilla on tärkeä rooli myös uhrien kuntoutuksen tukemisessa.

2.) Otetaan ihmiskaupan torjunta vakavasti

Ihmiskauppa ei ole vain naisia koskeva ilmiö, mutta se on hyvin sukupuolittunut ilmiö. Valtioneuvoston tasa-arvo-ohjelman mukaan jopa 69 prosenttia EU:ssa tunnistetusta ihmiskaupasta liittyy seksuaaliseen hyväksikäyttöön, ja tunnistetuista ihmiskaupan uhreista 80 prosenttia on naisia tai tyttöjä. Pojat ja miehet ovat taas enemmistönä työvoiman hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan uhreissa.

Mitä voimme tehdä?


Ihmiskaupan torjunta vaatii tekeviä käsiä ja ajantasaista lainsäädäntöä, joka suojaa uhrien oikeuksia. Sisäministeri Ohisalo on perustanut poliisiin ison ihmiskauppaa seuraavan ja torjuvan ryhmän. Poliisin ja kuntien viranomaisten yhteistyö on oleellista uhrien tunnistamiseksi.


Tarvitsemme myös useita muutoksia lainsäädäntöön. Lähestymiskieltoon liittyvä lainsäädäntö tulisi uudistaa turvamaan paremmin uhrien oikeudet. Kuntien mahdollisuudet auttaa uhreja pitäisi mahdollistaa uudella lailla ihmiskaupan uhrien auttamisesta. Ihmiskaupan uhrien tuetusta asumisesta täytyy säätää laintasolla. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuoltolakeja tulisi päivittää lisäämällä viittaukset ihmiskaupan uhreihin.


3.) Tarjotaan nuorille tytöille ja naisille apua mielenterveyden ja jaksamisen ongelmiin


Mielenterveyden häiriöt ovat koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia, niistä kärsii jopa 20-25 prosenttia nuorista. Syrjäyttäminen ja mielenterveyden ongelmat koskettavat kaikkia sukupuolesta riippumatta. Useammin pojat syrjäytetään yhteiskunnasta, kun taas mielenterveyden ongelmat ovat yleisempiä tytöillä. Yläkoulua ja toisen asteen oppilaitosta käyvistä tytöistä joka viidennes kokee masennusta ja ahdistuneisuutta. Korona ei ole helpottanut tilannetta.


Mitä voimme tehdä?


Tärkein toimenpide on turvata matalan kynnyksen palveluihin pääsy. Esimerkiksi Vantaalla nuortenkeskus Nuppi on ensimmäisiä paikkoja, joista nuoria saa ohjausta ja tukea. Monet palvelut, myös Nuppi, ovat ruuhkautuneet pahoin. Apua on saatava silloin kun sitä tarvitsee, ei vasta viikkojen päästä.


Voimme myös lisätä nuorten omia mielenterveyden ja jaksamisen taitoja tuomalla tähän liittyvän koulutuksen oppilaitoksiin. Helsingissä pilotoidaan mielenterveyden ensiaputaitojen opettamista. Tätä pilottia pitäisi laajentaa myös muihin kuntiin.


4.) Lopetetaan kuukautisköyhyys


Kuukautissuojat ovat välttämättömiä tuotteita, joista aiheutuu merkittäviä kuluja naisille elämän aikana. Nykyisellään kuukautissuojien arvonlisävero on 24 prosenttia. Vero on korkea, erityisesti kun sitä vertaa apteekissa myytävien muiden hygieniatuotteiden arvonlisäveroon joka on vain 10 prosenttia. Nykytila pahentaa pienituloisten naisten taloudellista tilannetta, eli johtaa kuukautisköyhyyteen.


Mitä voimme tehdä?


Kuukautissuojat pitäisi rinnastaa verotuksessa muihin terveystuotteisiin ja alentaa arvonlisäveroa sen mukaisesti.


5.) Tarjotaan maahanmuuttajataustaisillenaisille mahdollisuus osallistua kotoutumis- ja kielikoulutukseen


Sukupuolella, sosioekonomisella taustalla ja maahanmuuttajataustaisuudella on useita yhteisvaikutuksia. Suomessa koulutuksen eriarvoistuminen näkyy vahvasti maahanmuuttajataustaisen väestön koulutuksessa. Vanhempien mahdollinen heikko koulutus näkyy lasten ja nuorten oppimisessa ja opetuksessa. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat sellaiset maahanmuuttajataustaiset äidit, joiden oma koulutustausta on heikko.


Mitä voimme tehdä?


Vantaalla maahanmuuttajataustaiset äidit opiskelevat suomen kieltä, lukemista, kirjoittamista ja matematiikan alkeita yhdessä eka- ja tokaluokkalaisten kanssa. Äidit seuraavat opetusta ja osallistuvat tunneille. Lisäksi äidit saavat omat äidinkielen ja matematiikan kirjat, joista he tekevät tehtäviä samoin kuin luokan pienemmät oppilaat. Vantaan malli tekee koulun toimintatavat ja ympäristön tutuksi äideille ja avaa samalla heille itselleen mahdollisuuden opetella taitoja, joita heillä ei välttämättä ole. Osalle on avautunut myös ovi jatkokoulutukseen. Vantaan toimintatapa tulisi laajentaa valtakunnalliseksi.